YVA-selvitys puoltaa akkumateriaalitehtaita Keltakalliolle

Havainnekuva vaihtoehdosta, jossa molemmat tehtaat sijaisisivat Keltakaliolla.

Kotkan Keltakalliolle ja Haminaan kahta akkumateriaalitehdasta suunnitteleva Finnish Battery Chemicals Oy on viime viikolla jättänyt YVA-ohjelman mukaisen selostuksen Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, joka toimii hankkeessa valvovana yhteysviranomaisena. YVA-selostuksen konsulttiyhtiönä toimi Ramboll Oy.
Kokonaisuudessan YVA-prosessi pyritään viemään läpi kevään kuluessa.

Ympäristöhaitat vähäisiä
YVA-selostuksen mukaan hankkeesta aiheutuvat kielteiset vaikutukset on arvioitu suurimmaksi osaksi vähäisiksi. Tehtyjen arviointien perusteella hankkeen eri tuotantokapasiteettivaihtoehtojen arvioidaan olevan ympäristöllisesti toteuttamiskelpoisia. Hankkeen laajin tarkasteltu tuotantokapasiteetti (120 000 tonnia vuodessa) aiheuttaa joidenkin vaikutusten osalta kohtalaiseksi arvioituja kielteisiä vaikutuksia.

YVA-selostukseen raportoitujen arviointien perusteella hankkeella on tunnistettu olevan myös myönteisiä vaikutuksia. Näistä merkittävimpänä nähtiin myönteinen vaikutus paikkakunnan ja alueen elinkeinoelämään, joka arvioitiin suureksi tai erittäin suureksi siinä tapauksessa, että molemmat tehtaat rakennettaisiin Kotkaan.
Akkumateriaalitehtaiden ympäristövaikutuksia on arvioitu seuraavista näkökulmista:

  • maa ja kallioperä
  • pohjavedet
  • pintavedet
  • kalat ja kalastus
  • kasvillisuus ja eläimistö
  • suojelualueet
  • maankäyttö ja yhdyskuntarakenne
  • maisema ja kulttuuriympäristö
  • luonnonvarojen hyödyntäminen
  • elinkeinoelämä ja palvelut
  • liikenne
  • melu ja tärinä
  • ilman laatu ja ilmasto
  • ihmisten elinolot ja viihtyvyys
  • terveys

Ammoniakkihöyry merkittävin riski
Akkumateriaalitehtaiden toiminnassa tunnistettiin myös mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet, joiden seurauksena voi olla kemikaalivuoto ympäristöön, kaasupäästö tai tulipalo. Merkittävin ympäristölle vaaraa aiheuttava kemikaali on pCAM-tehtaalla käsiteltävä ja varastoitava ammoniakkivesi eli ammoniumhydroksidin vesiliuos.
Ammoniakkivesisäiliön vuotomallinnuksen perusteella ammoniakkiveden varastointi ja suoja-allastus tulee suunnitella erityisen huolellisesti, jotta vältytään ammoniakkihöyryn vaikutuksilta tehdasalueen ulkopuolella poikkeuksellisissa, mutta mahdollisissa sääoloissa.

Sähköautojen akkuihin materiaalia
Akkujen ja akuissa käytettävien materiaalien kysynnän odotetaan lähivuosina kasvavan merkittävästi sekä Euroopassa että muualla maailmassa. EU on määritellyt akut yhdeksi strategiseksi arvoketjuksi, jossa se haluaa vahvistaa asemaansa.

Myös Suomi on tammikuussa 2021 julkaissut kansallisen akkustrategian, jonka mukaan se tähtää vastuullisen akkutuotannon ja kestävän sähköistymisen kärkimaaksi. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin osa sähköautojen akuista valmistetaan Aasiassa.
Vuoden 2020 loppuun mennessä Eurooppaan oli suunniteltu jo yli 500 gigawattitunnin vuotuista akkukennotuotantoa, mikä luo vahvan pohjan kehittää eurooppalaista akkutuotannon toimitusketjua. Tämän hankkeen tavoitteena on perustaa Suomeen kaksi tehdasta, jotka valmistavat litiumioniakkujen kennotuotannossa tarvittavia prekursori- ja katodiaktiivimateriaaleja.

Kotkassa ollaan valmiita
Finnish Battery Chemicals Oy sekä Kotkan ja Haminan kaupungit allekirjoittivat joulukuussa aiesopimukset teollisuusalueista, joille voitaisiin rakentaa prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaat.
Tehtaista ei ole vielä investointiratkaisuja, mutta YVA-menettelyn valmistelutöitä ja hanketta koskevia selvityksiä jatketaan yhdessä potentiaalisten kumppaneiden kanssa. Aiesopimuksilla varmistetaan se, että tontit ovat myöhemmin käytettävissä tehtaiden perustamiseen.

Kotkassa aiesopimuksen kohteena on Keltakallion teollisuusalueella sijaitseva noin 50 hehtaarin kokoinen alue. Tästä alueesta hanke ottaisi toteutuessaan ensivaiheessa käyttöönsä noin 20 hehtaarin kokoisen osan. Käynnissä olevassa akkumateriaalien tuotannon YVA-menettelyssä tarkastellaan mahdollisuuksia perustaa tontille prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaat tai vaihtoehtoisesti ainoastaan katodiaktiivimateriaalitehdas.
Haminan kanssa tehty aiesopimus koskee kahta Hillonkylässä Satamatien länsipuolella sijaitsevaa tonttia, joiden yhteispinta-ala on noin 45 hehtaaria. Tästä alueesta hanke hyödyntäisi ensivaiheessa noin 14 hehtaaria. Akkumateriaalien tuotannon YVA-menettelyssä tarkastellaan mahdollisuuksia perustaa tontille prekursorimateriaalitehdas.

Sekä Kotka että Hamina toimivat aiesopimusten mukaan alueiden kehittäjinä. Kotkan kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kokouksessaan hanketta palvelevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen.
Kaupungit vastaavat myös kunnallistekniikan rakentamisesta tonttien rajoille. Projektiyhtiö Finnish Battery Chemicals Oy puolestaan vastaa hankesuunnittelusta.
Mahdolliset akkumateriaalitehtaat ovat aiheena Kotkan kaupunginvaltuuston tiedonantokokouksessa tänään.

YVA-selostus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet

Eija Anttila
Eija Anttila
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin